Mistake?

Se oli elämäni kamalin hetki tähän mennessä. Olit lähellä mutta silti niin kaukana. Kun kävelit minua vastaan ja näin silmäsi ilmeettöminä, pieni pala sydämestäni kuoli jälleen. Taisit tehdä virheen ja tiesit sen itsekin. Mutta sitä et tiennyt, kuinka valmis olin antamaan taas anteeksi. Minua ei haitannut että välillämme oli esteitä. tekisin mitä vain että olisit minun, mitä vain että voisimme olla yhdessä. Sinä kävelit ohitseni päätäsi kääntämättä, mutta katsoit kuitenkin minuun. Ilme ei värähtänytkään etkä sanonut mitään, katsoit vain melkein jopa surullisesti. Ilmeesi oli viaton, omalla tavallaan kaunis. Sydämeni jätti lyönnin väliin ja kyynel karkasi silmäkulmastani. En voisi olla sinulle vihainen, en sen jälkeen kun katsoit minuun. Toivon yli kaiken ettei tapahtunut tulisi väliimme.

Kai sinä rakastat minua vielä? Kai sinä vastustat auktoriteetteja minun vuokseni vielä? Kai tulet luokseni ja annat minun sulaa syliisi vielä?

Kai olet minun vielä?

 

 

Kommentoi



Ei kommentteja.

Muista kirjautuminen
Unohtuiko salasana?
Luo oma blogi  Seuraava blogi