The other
”Mikä on?” Kysyvä ja hellä katse. Makasin sohvalla selälläni ja sinä istuit vieressäni. Kätesi oli vatsani päällä ja havaitsin kosketuksesi millintarkasti. Välttelin vastausta. En halunnut että tämä kaikki hyvä loppuisi vielä. En sanonut mitään ja hetken hiljaisuuden jälkeen sinä kumarruit ja suutelit minua. Kyyneleet kohosivat silmiini koska sydämeeni koski niin paljon. Ajatus sinusta jonkun toisen kanssa sattui enemmän kuin mikään muu, enemmän kuin kuolema. Lopulta minun oli aivan pakko kysyä mieltäni painavat asiat. Sinä luonnollisesti kiistit kaiken. Katsoit minuun niin valheettomasti ja avoimesti etten voinut epäillä enempää. Silitin poskeasi ja koskettelin kauniita piirteitäsi. Sitten kiipesit sohvalle ja päälleni ja suutelit hellästi ja anteeksipyytävästi ja varovaisesti kuin olisin ohutta kristallia. teit sen hellemmin kuin koskaan aikaisemmin. Käteni olivat niskassasi ja hiuksissasi ja sinun kätesi suojelevasti ympärilläni. Hetki päättyi. Halusin yksinäisyyttä ja rauhaa ajatuksilleni mutta sinä seurasit minua pimeään. Pysäytit minut laittamalla kätesi vyötärölleni ja hetken ajan vain seisoimme siinä, hengityksesi kutitti niskassani. En kestänyt enää, käännyin varovaisesti ympäri ja sulin kiihkeään suudelmaan. Aika pysähtyi.
