After
Kosketit kättäni kädelläsi. Se oli lämmin kuin hiekka Thaimaan rannoilla. ”Oih..” huokaus karkasi huuliltani ja tartuin sinuun kaksin käsin. Olin niin kaivannut kosketustani. Lähdimme kävelemään muiden kanssa, mutta he tuntuivat olemattomilta, toisessa ulottuvuudessa häilyviltä hahmoilta. Sinä olit siinä. Vihdoin. Kävelimme pimeään himmeiden katulamppujen alta ja sinä pujotit sormesi sormieni lomaan. Jäimme muista jälkeen kävellessämme puiden alla pimeässä. Kompastuin puunjuureen ja olin kaatua. Sinä kuitenkin sait minusta kiinni ja ennen kuin ehdin reagoida mitenkään, tartuit vyötärööni ja suutelit minua. Miten hyvältä se tuntuikaan. En pystynyt hengittämään, tämä tappoi stressin ja sai minut rentoutumaan. Nauroin hiljaa mielessäni ja huomasit sen. Halusit tietää mikä minua niin nauratti, mutta pudistelin vain päätäni ja työnsin sormeni hiustesi sekaan. Sinä katsoit silmiini ikuisuudelta tuntuvan hetken ja sitten halasit minua lujaa. Nojauduin lämmintä kroppaasi vasten ja myönsin ääneen ajatukseni. ”Minun oli ikävä sua..” Se oli naurahduksen tapainen, ääneni oli korkea. Sinä kuiskasit korvaani kuinka paljon sinäkin olit ikävöinyt. Katsoit minua silmiin ja laitot kätesi poskelleni. Aika pysähtyi.
